Puu-, sähkö- ja höyrysaunoissa on omat hyvät puolensa, mutta useiden vuosisatojen ajan suomalaiseen kulttuuriin juurtuneet savusaunat ovat täysin oma lukunsa.
Parhaimmillaan aina seuraavaan päivään saakka kantava hyvän olon tunne on ensimmäinen argumentti, jonka savusaunojen puolestapuhujat nostavat esille. Vaikka savusauna onkin osa rikasta kulttuurihistoriaamme ja se tuottaa merkittävästi hyvää ja rentoa oloa, on sen kanssa syytä olla erittäin tarkkana.Aivan ensimmäiseksi on jo turvallisuudenkin kannalta fiksua ottaa haltuun savusaunan lämmittämisen perusperiaatteet:
– Valitse sopivan kokoisia ja kuivia puita.
– Ota saunan lähistölle runsaasti vettä tulipalon varalta.
– Varaa kunnolla aikaa. Lämmitysajan voi laskea suunnilleen niin, että jokaista sataa kivikiloa kohden on syytä varata yksi tunti aikaa lämmitykselle.
– Muista oikea asento: varsinkin sytytysvaiheessa ilmassa on häkää melko runsaasti, samoin aina kun pesään lisätään puita. Pysy siis matalalla ja pyri pidättämään hengitystä.
– Kun puut ovat palaneet, pöyhi hiillos hyvin ja heitä häkälöylyt ilman puhdistamiseksi.
– Häkälöylyjen jälkeen saunan pitää siintyä vähintään kahden tunnin ajan, mutta noin 3-4 tunnin siintyminen tarjoaa pehmeimmät löylyt.
– Siintymisen jälkeen tyhjennä pesä ja heitä nokilöylyt. Muista myös tuulettaa sauna hyvin
– Saunoessa muista heittää löylyä rauhallisesti, jotta saat pehmeät löylyt.
Turvallisuus ennen kaikkea
Jo savusaunan perusperiaate antaa viitteitä siitä, että kyseessä on hieman riskialttiimpi saunatyyppi. Savusaunassa ei ole lainkaan savupiippua, vaan kaikki palokaasut leviävät suoraan varsinaiseen löylyhuoneeseen. Muun muassa tästä johtuen savusaunan tulipaloriski on moninkertainen esimerkiksi sähkö- ja puusaunaan verrattuna. Tätä tukevat myös tilastot, sillä Suomessa palaa keskimäärin jopa 70 savusaunaa vuodessa.
Paloturvallisuuden kannalta kriittisimmät hetket ovat välittömästi tulipesän täyttämisen jälkeen sekä aivan lämmityksen loppuvaiheessa. Syytä pelkoon ei kuitenkaan ole, sillä asianmukainen rakentaminen ja lämmittäminen takaavat sen, että savusauna on täysin turvallinen ja ennen kaikkea nautinnollinen saunomisen muoto.
Parhaat vinkit savusaunan lämmittämiseen
Kun turvallisuuspuolen asiat ovat kunnossa, on syytä siirtyä itse lämmittämiseen. Savusaunan lämmittäminen voi vaikuttaa työläältä ja vaikealta prosessilta, mutta hyvillä vinkeillä onnistut varmasti elämäsi pehmeimpien ja maukkaimpien löylyjen loihtimisessa.
1. Valitse oikeanlainen puu äläkä tuki pesää
Savusaunaa lämmittäessä on tärkeää saada aikaan tasaisesti nouseva lämpötila, joka on helposti hallittavissa. Tällaiseen tilanteeseen päästään, kun käytetään noin kädenpaksuista ja ennen kaikkea kuivaa puuta, eikä tulipesää tungeta täyteen puita – noin puoliväliin asti täytetty pesä riittää hyvin.
Parhaita puita savusaunan lämmittämiseen ovat harmaaleppä ja haapa, joista etenkin harmaaleppä antaa erittäin pehmeät löylyt, jonka lisäksi se ei juurikaan savuta. Huonoin valinta savusaunan lämmityspuuksi sen sijaan on koivu, sillä se nokeaa todella runsaasti ja on siten saunojien kannalta varsin epämiellyttävä ratkaisu.
2. Nokilöylyt ovat kriittiset mukavuuden kannalta
Ennen kuin saunojat astelevat löylyhuoneen leveille portaille, on tärkeää heittää kunnon nokilöylyt. Nokilöylyissä kiukaalle heitetään kuumaa tai vähintäänkin lämmintä vettä, jonka tarkoituksena on puhdistaa saunan ilma kaikenlaisista kitkuista. Ilman nokilöylyjen heittämistä saunominen saattaa olla epämiellyttävää, sillä epäpuhdas ilma alkaa herkästi kirvelemään silmissä ja kurkussa.
3. Älä jätä saunaa yksin
Savusaunan lämmittäminen saattaa kestää jopa 4–6 tuntia, eikä sen ajalle ole syytä suunnitella muita puuhia. Lämmittäjää ei myöskään kannata vaihtaa kesken kaiken, sillä vain lämmityksen aloittanut henkilö tietää tarkalleen pesään syöttämänsä puumäärän, ja pystyy näin ollen välttämään saunan ylilämmittämistä. Myös paloturvallisuuden kannalta on erittäin tärkeää, ettei lämpiämisvaiheessa olevaa savusaunaa jätetä missään vaiheessa yksin.
4. Muista ilmanvaihto
Savusaunan kohdalla lämmitetään ainoastaan kiuasta, eikä koko saunaa kuten esimerkiksi puu- tai sähkösaunan kohdalla. Siksi lämmön karkaamista ei varsinaisesti tarvitse pelätä, vaan saunan ilma-aukkoja ja tarvittaessa myös ikkunoita ja ovea voi huoletta pitää auki. Näiden aukkojen kautta savu ja palokaasut pääsevät pakenemaan saunasta, jolloin tulipalon riski pienenee huomattavasti.
5. Ota rauhassa löylyjen kanssa
Jos savusaunan lämmittäminen vaatii malttia, samaa voi sanoa myös varsinaisesta saunomisesta. Muista saunatyypeistä poiketen savusaunassa ei sananmukaisesti heitetä löylyä, vaan sitä enemmänkin lirutellaan yhteen tiettyyn kohtaan. Tällä tavalla myös syvemmällä kiukaassa muhivat, pehmeämmät löylyt saadaan vapautettua saunojien nautittavaksi.
