Kompostointia aletaan valvoa tarkemmin: mitä se käytännössä tarkoittaa?

Etusivu Piha ja puutarha Kompostointia aletaan valvoa tarkemmin: mitä se käytännössä tarkoittaa?
Kompostointi on mahtava säästövinkki

Lajitteleminen ja kierrättäminen ovat kestäviä säästövinkkejä parhaimmillaan.

Nollahukkaa voidaan tavoitella muun muassa laittamalla kaikki biojätteet omakotitalon tai mökin pihalla sijaitsevaan kompostiin sen sijaan, että ne päätyisivät sekajäteastian täytteeksi.

Jokainen sekajäteastian tyhjennys maksaa erikseen. Lisäksi tarpeettoman tiheistä tyhjennyskäynneistä syntyisi ylimääräisiä kuljetuspäästöjä (etenkin, jos kiinteistö sijaitsee syrjäisellä paikalla). 

Kompostin avulla ravinteet saadaan talteen. Jäte muuttuu laadukkaaksi mullaksi, missä voi kasvattaa niin vihanneksia kuin kukkasiakin.

Netissä kohistaan nyt uudesta jäteasetuksesta, mikä velvoittaa tekemään säännöllisiä komposti-ilmoituksia, nimeämään kompostille vastuuhenkilön ja odottelemaan kompostitarkastajaa paikan päälle hyväksymään tehdyt toimenpiteet.

Mistä oikein on kyse? Muuttuuko ekologinen kodinhoito nyt vaikeammaksi vai peräti mahdottomaksi?

Alta löydät pääkohdat biojätteen kompostoinnin kiristyvästä byrokratiasta. 

Uuden jäteasetuksen on tarkoitus lisätä kierrättämistä

Valtioneuvosto hyväksyi jo 18.11.2021 uuden asetuksen, mikä velvoittaa suomalaisia kierrättämään jätteet nykyistä tehokkaammin. Etenkin biojätteet ja muoviroskat päätyvät Suomessa liian usein sekajäteastiaan. 

Ympäristöministeriön mukaan tulevia muutoksia ovat nämä:

  • Biojätteen erilliskeräys tulee järjestää taajamissa vähintään 5 huoneiston asuinkiinteistöiltä viimeistään 1.7.2022
  • Biojätteen erilliskeräys koskee kaikkia asuinkiinteistöjä yli 10 000 asukkaan taajamissa viimeistään 19.7.2024
  • Erilliskeräykseen osallistumisen sijaan kiinteistö voi ilmoittaa kompostoivansa biojätteet 
  • Pakkausjätteen erilliskeräys tulee järjestää taajamissa vähintään 5 huoneiston asuinkiinteistöiltä viimeistään 1.7.2023
  • Kunta voi määrätä kiinteistöt keräämään myös sellaista jätettä, mitä asetuksessa ei mainita
  • Kuntien tulee järjestää alueellisia vastaanottopaikkoja jätteille, joita ei kerätä kiinteistöiltä
  • Tekstiilijätteen alueellinen vastaanotto alkaa viimeistään 1.1.2023 
  • Elintarvikealan toimijoiden on luovutettava käyttämättä jääneet elintarvikkeet ensisijaisesti ihmisravinnoksi 

Iso osa näistä muutoksista koskee kuntia ja jätealan toimijoita. 

Seuraavaksi pääset lukemaan siitä, mitä yksityishenkilön on jatkossa tehtävä toimiakseen uusien jäteasetusten mukaisesti. 

Ilmoitusvelvollisuus alkaa Uudellamaalla jo syyskuussa 2022 

Kiinteistölehti kertoi 8.4.2022, että ilmoitusvelvollisuus kotikompostoinnista astuu voimaan Uudenmaan jätehuoltoviranomaisen alueella jo 1.9.2022. 

Huomaathan, että ilmoitus on jätettävä tuohon päivään mennessä. 

Ilmoitusvelvollisuus koskee sekä omakotitaloja, taloyhtiöitä että vapaa-ajan kiinteistöjä riippumatta siitä, kompostoidaanko kiinteistöllä jatkuvasti vaiko vain satunnaisesti. 

Ainoastaan puutarhajätteen kompostoinnista ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa. 

Ilmoituksen voi tehdä netissä, mutta tarvittaessa voi pyytää puhelimitse jätelautakunnan lomakkeen postitusta kotiin.

Ilmoitus on uusittava joka viides vuosi. Kompostille tulee valita vastuuhenkilö (myös yhden ja kahden hengen talouksissa), jonka vaihtumisesta on ilmoitettava erikseen – samoin kuin kompostoinnin lopettamisestakin. 

Kompostointia on valvottu ja tullaan valvomaan tarkastuskäynneillä. Saman lähteen mukaan Uudenmaan jätelautakunnan alueella tehtiin vuonna 2021 noin 200 tarkastuskäyntiä. 

Muualla maassa ilmoitusvelvollisuus alkaa viimeistään vuoden 2023 alussa

Iltasanomien 20.4.2021 julkaiseman artikkelin mukaan ilmoitusvelvollisuus koti- tai mökkikompostoinnista alkaa viimeistään vuoden 2023 alussa. Jos olet vasta ostamassa kompostoria, laita ylös se tilavuus, sillä tämäkin asia on ilmoitettava viranomaisille. 

Jo vuoden 2022 kesällä kompostoinnin sujumista tullaan valvomaan tarkastuskäynneillä. Tarkastuksia tultaneen tekemään esimerkiksi Jyväskylän seudulla. 

Käynneistä ilmoitetaan etukäteen, joten kyse ei ole pistotarkastuksista rangaistusten uhalla. 

Miksi kompostointi-ilmoitus pitää tehdä ja miksi kompostointia valvotaan?

Osa kiinteistönomistajista onkin jo tehnyt ilmoituksen kompostoinnista. Sillä tavalla on voinut harventaa sekajätteen tyhjennysväliä.

Osa ruoantähteiden kompostointiin tarkoitetuista lämpökompostoreista onkin jo viranomaisten tiedossa, mutta nyt halutaan tehdä kattava kartoitus Suomen kaikista kompostoreista.

Ilmoituksen tekemisellä on ainakin kaksi eri merkitystä:

  • Kotitalous voi jättäytyä pois biojätteen erilliskeräyksestä
  • Suomi saa kattavaa dataa biojätteen keräysasteesta, sen kasvusta ja kasvun yhteensopivuudesta tavoitteiden kanssa 

Kompostoinnin valvonnasta tulevat mieleen Suomea aikoinaan kiertäneet TV-lupatarkastajat, ja hieman samankaltaisesta asiasta onkin kyse.

Jos kiinteistöllä ei olekaan kompostoria ilmoituksesta huolimatta, viranomaiset edellyttävät joko kompostorin hankkimista tai erilliskeräykseen osallistumista.

Jos kompostori on puutteellinen (kuten eristämätön) tai esimerkiksi väärin sijoitettu, viranomaiset ohjaavat tekemään tarvittavat muutokset. Samalla heiltä voi kysyä muutakin lajittelemisesta ja kierrättämisestä.

Tarkastukset ovat tarpeen myös sen takia, että aina silloin tällöin löytyy kohteita, joissa ei ole minkäänlaista jätehuoltoa. Minne väistämättä syntyvät kotitalousjätteet sitten päätyvät – viedäänkö ne yön pimeydessä jonkin pahaa-aavistamattoman kiinteistön riesaksi vai päätyvätkö ne luontoon?

Yhteenveto

Tässä vaiheessa vaikuttaa siltä, että kompostoiminen itsessään ei muutu sen vaikeammaksi kuin ennenkään. 

Kompostointia koskevat samat ohjeet kuin ennenkin, ja kun kompostointi-ilmoitus on tehty, ei sitä tarvitse viiteen vuoteen uusia (ellei tapahdu mitään muutoksia). 

Tavoitteet jätteiden lajittelemisen lisäämisestä ovat hyviä, ja lajitteleminen saattaakin nyt lisääntyä, kun kunnat määrätään huolehtimaan lajittelumahdollisuuksien parantamisesta.

Picture of Reiska

Reiska